Pesiminen
Ennen
pesintää
Ennen
kuin undulaattien
pesitystä kannattaa edes harkita, täytyy naaraan olla
vähintään lähemmäs
1,5-vuotias ja koiraan
vuoden
vanha pesityksen alkaessa, tällöin
vältytään myös pesitykseen
liittyviltä ongelmilta kuten
munimisvaikeuksilta. Lintujen ei
saisi antaa pesiä vuodessa
enempää kuin kaksi kertaa, sillä
liian tiheä pesintä uuvuttaa naaraan, ja
lisäksi poikasista tulee erittäin pieniä ja
helposti sairastuvia. Undulaatteja ei ole mikään
pakko
pesittää, sillä ne eivät pesi ellei
niille anneta
sopivaa pesäpönttöä.
Undulaatti ei ole
yksiavioinen lintu,
joten se voi pesiä eri kumpanin kanssa eri
pesintäkerroilla. On kuitenkin syytä muistaa,
etteivät
kaikkien pesintähäkkiin siirrettyjen parien kemiat
automaattisesti sovi yhteen. Toisinaan toisilleen vierailla
linnuilla saattaa kestää kuukausikin ennen kuin
alkavat
pesiä, näin mm. silloin kun toinen linnuista on
pesintälainassa tai muuten uusi.
Olisi hyvä
myös miettiä,
mihin tulevat poikaset viedään. Yksi hyvä
paikka
ilmoittaa poikasista on eri Papukaijayhdistysten foorumi (Lemmikkilinnut
Kaijuli ja Suomen
papukaijayhdistys).
Jos poikaset viedään
eläinkauppaan, on siinä
vaarana saman poikueen naaraan ja koiraan
päätyä samaan
kotiin, jolloin tämä sisaruspari saattaa
myös
pesiä. Kun tällainen sisaruspari pesii on suuri
vaara,
että poikasilla esiintyy
perinnöllisiä sairauksia
ja ne ovat muutenkin heikompia. Lisäksi poikasten geneettinen
monipuolisuus vähenee. Undulaatteja on
nykyään aika
paljon tarjolla, joten tämänkin takia linnuille
saatta olla
vaikea löytää uutta kotia.
Pesintä
Pesivän
parin tulle olla aina erillään muusta parvesta omassa
tilavassa pesintähäkissään. Jos
pidät muita lintuja vapaana huoneessa, jossa on jokin pari
pesimässä, muista tarkistaa, etteivät
vapaana olevan
undulaattisi pääse itse avaamaan pesivän
parin
pesäpöntön kantta ja mene sitä
kautta
häritsemään pesivää paria.
Pesäpöntön päälle olisikin
hyvä laittaa,
vaikka jokin pyyhe tai joku painava esine, jotteivät muut
lintusi
saisi pesäpöntön kantta avattua.
Lämpötilan
pitäisi pesinnän aikaan saada 21-22 asteeseen.
Lisäksi olisi huolehdittava ilmankosteudesta,
pesinnän
aikaan sen pitäisi olla 50-55% ja poikasten kuoriutumisen
aikaan
70-75%. 
Ensimmäinen
muna ilmestyy pesäpönttöön noin
viikkon kuluttua parittelusta. Undulaatti
naaraat munivat pönttöönsä 4-6
kappaletta munia joka toinen
päivä.
Tämän takia nuorimman ja vanhimman poikasen
ikäero voi olla jopa kaksi viikkoa. Munien haudonta
kestää noin kolme viikkoa (17-19
päivää),
jonka aikana
naaras poistuu pöntöstään vain
syömään ja ulostamaan. Koiras ja
naaras huolehtivat yhdessä poikasista, mutta on myös
naaraita, jotka eivät päästä
koirasta pönttöönsä, jolloin naaras
yksin ruokkii poikaset. Poikasen untuvapuku alkaa kehittyä ja
silmät aukeavat noin viikon vanhalla poikasella. Poikasten
ollessa
kolmeviikkoisia, ne alkavat
kurkkia pöntöstä ja harjoittaa
siipiään. Kun poikaset ovat lähteneet
pöntöstä, ruokkivat vanhemmat niitä
vielä jonkin aikaa samalla, kun poikaset opettelevat
syömään itsenäisesti. Joskus
emoilla on kiire munia heti perään toinen pesue,
jolloin naaras saattaa munia entisten poikasten sekaan ja ajaa
väkivalloin nuorimmat poikaset ulos
pöntöstä. Tällaisessa
tapauksessa olisi hyvä siirtää poikaset
toiseen häkkiin.
Hedelmöityneet ja
hedelmöitymättömät munat erottaa
toisistaan
noin kymmenen hautomispäivän
jälkeen. Valoa vasten
katsottuna hedelmöitymättömät munat
ovat
selvästi läpinäkyviä.
Hedelmöityneissä
munissa on taas heikosti sinertävä sävy ja
ne
vaikuttavat tummemmilta. Lisää
tietoa
englanniksi hedelmöityneiden ja
hedelmöitymättömien munien erottamisesta
(sisältää kuvia) »
Poikaset
lähtevät pöntöstä 4-5
viikon ikäisinä. Poikasten ruokintavaiheessa ja
niiden itsenäistyessä on tarjolla oltava
helposti sulavaa ja syötävää
ruokaa, kuten voimaruokaa, keitettyä kananmunaa,
idätettyjä siemeniä, kostutettua
leipää, raejuustoa, couscousta, hieman
keitettyä makaroonia tai
riisiä, johoon on sekoitettu pilttiä sekä
muuta pehmeää ruokaa. Tarjolle
kannattaa heti laittaa myös vihanneksia ja
hedelmiä, jotta poikaset oppivat syömän
niitä. [2]
Häkin
tapahtumia poikasten pesästä
lähdön jälkeen seurattava
huolellisesti, ja poikasia varten pitää olla
valmiiksi varattuna toinen, tilava häkki. Lentoharjoitukset
lihasten vahvistamiseksi on aloitettava heti. Poikaset ovat
luovutusikäisiä 8-viikkoisina. [1]
Undulaatin
poikasia (naaras vas. kirjava, muut kolme koiraita)
Miksi lintuparini ei pesi?
Täytyy
muistaa, että yksin pidetyt parit eivät tule aina
yhtä helposti pesimävireeseen kuin monta paria.
Yleensä yhden parin innostuessa
pesimään, niiden ääntely saa
myös toiset
linnut pesimävireeseen. Jos lintu parisi ei pesi, syy voi
olla myös siinä, että ne eivät
pidä toisistaan niin paljon tai kemiat eivät kohtaa
niin että haluaisivat
pesiä. Jotkin parit saattavat elää koko
elämänsä kuin sisarukset ja olla
pesimättä.
Lisäksi pesimävireyteen vaikuttaa ruokavalio,
valonmäärä ja ylipäänsä undulaattien
onnellisuus. Luonnossa undulaatit pesivät aina kun luonnonolot
sen sallivat ruuansuhteen mm. sadekauden jälkeen.
Tämän takia monipuolinen ruokavalio, kasvisten, proteiinien
ja kalkin lisääminen ruokavalioon on tärkeää.
Sadekauden jälkeen yleensä on myös kosteampaa, joten
uskoisin ilmankosteudenkin vaikuttavan pesimävireyteen.
Ongelmat pesinnässä
Naaras nyppii poikasia
Naaras
saattaa alkaa nyppiä poikasiaan. Tällöin emo
täytyy erottaa poikasista, ja antaa isän kasvattaa
poikaset. Muista kuitenkin tarkistaa päivittäin,
että poikaset saavat tarpeeksi ruokaa. Usein naaraat, joita on
nypitty poikasena, nyppivät myös omia
jälkeläisiään.
Lisäksi
saatetaan joutua turvautumaan käsin ruokintaan,
mikäli vanhemmat eivät ruoki kunnolla poikasia. Sinun
olisi hyvä tarkistaa päivittäin poikasten
kupu ja lisäksi punnita poikaset
päivittäin. Apteekista saatava Zupreem
käy hyvin käsin ruokintaan. Ruoka voidaan antaa
poikasille käsin tai ruiskulla. Muista, että liian
kuuma ruoka polttaa kuvun, joten tarkista, ettei ruoka ole liian
kuumaa.
Hätätapauksessa
voi käsin ruokintaseoksen valmistaa itse keitetyn kananmunan
keltuaisesta, hieman lämpimästä
vedestä, vitamiinivalmisteesta (Daily Essentials),
piltistä ja vaaleasta leivästä,
jotka sekoitetaan keskenään ja annetaan esimerkiksi
ruiskulla poikasille.
Yllä
kuva nypitystä poikasesta.
Munimisvaikeudet
Undulaatti
naaras saattaa kärsiä munimisvaikeuksista.
Syitä tähän on, että naaras
on liian nuori (alle 1-vuotias), munanjohdin ei ole
riittävän joustava, muna on liian suuri,
puutteellinen ruokinta (varsinkin vitamiinien- ja kalkinpuute),
lintujen pitäminen liian pimeässä, kosteissa
tai viileissä tiloissa ja jatkuva muniminen ilman tarpeellista
lepoaikaa. Vanhemmilla naarailla munimisvaikeuksia aiheuttaa
lähinnä liian alhainen lämpötila, jolloin ensiapuna
pitäisi saada linnulle lämpöä lihasten toiminnan
parantamiseksi.
Jos naaras vaikuttaa apaattiselta, ulostaa suuria,
liian löysiä ulostepalloja, joissa on usein verta,
heiluttaa pyrstöään ja
pinnistää samalla ankarasti, kannattaa alkaa
epäillä munimisvaikeuksia. Naaras vaikuttaa tuolloin
myös hermostuneelta, vaihtaa aluksi
usein istumapaikkaa ja yrittää helpottaa
oloaan istumalla joko vaakasuorassa tai hyvin ojennetussa asennossa, ja
se saattaa nyppiä myös peräaukkonsa
höyheniä.
Ensiapuna voi
yrittää auttaa lintua kostealla
lämmöllä. Peräaukkoon tiputetaan
pipetillä lämmitettyä
risiiniöljyä tai ruokaöljyä 10
minuutin välein. Jos muna ei ilmesty kahden tunnin kuluessa,
lintu on vietävä nopeasti
eläinlääkäriin tai se kuolee. [3]
Kalkkijalkapunkki
Olisi
hyvä myös tarkistaa ennen lintujesi
pesintää, ettei
niillä ole kalkkijalkapunkin aiheuttamia oireita,
sillä
punkki tarttuu poikasiin vanhemmista kosketuksen kautta. Vaikka
poikasissa ei näkyisikään oireita, ne ovat
silti
saattaneet saada tartunnan vanhemmiltaan. Punkki alkaa oireilla vasta
linnun ollessa 6-12 kuukaudenikäinen. Lisää
tietoa kalkkijalkapunkista »
Naaras pesimävireessä, koiras ei
Pesimään valitun parin valinnassa on tärkeää,
että koiras on pesimävireessä ollen kiinnostunut
pesäpöntöstä ja naaraasta. Konflikti syntyy
siinä, kun naaras on pesimävireessä ennen koiras ja
tulkitsee koiraan käytöstä väärin.
Pesimävireessä oleva naaras lähestyy
pesintähäkkiin laitettua koirasta, mikäli se on
kiinnostunut siitä, mutta koiras, joka ei ole
pesimävireessä saattaakin nokkaista sitä
häätääkseen naaraan pois. Naaras tulkitseekin
tämän koiraan käytöksen soitimeen kuuluvana
nokankoputteluna, jossa koiras siis koputtaa nokallaan naaraan nokkaa.
Kun naaras sitten jatkaa lähestymistään, koiras lopulta
laittaa jalkansa naaraan rintaan, milloin linnut
päätyvät pahimmillaan tappelemaan häkin pohjalle.
Naaras saa siis koiraalta ristiriitaista palautetta, minkä takia
sen käytös voi muuttua aggressiiviseksi koirasta kohtaa.
Pesimävireessä oleva koiras aloittaa melko pian
pesimähäkkiin siirretyn naaraan lähestymisyritykset
sekä on selkeästi kiinnostunut
pesäpöntöstä koputellen
pesäpöntöä nokallaan ja laulaen sen
läheisyydessä.
Lähde:
[1] Undulaatti.com »
[2] SPY
»
[3] Undulaatit (Immanuel
Birmalin ja Annette Wolter)
