|
Käyttäytyminen
Tässä on joitain undulaattien
käyttäytymistapoja, joita selitän sen
perusteella, mitä olen undulaatteja tarkkailemalla oppinut.
» Pään
työntäminen selkähöyheniä
vasten
» Yhdellä
jalalla
istuminen
» Pörhistäminen
» Höyhenten
hoitaminen
» Pään
rapsuttaminen
» Siipien
ojentaminen
» Nokan
aukominen
» Nokan hierominen
ortta
vasten
» Varpaiden
pureminen
» Uhkailu
» Potkiminen
» Varoitushuuto
» Kutsuhuuto
» Toisen linnun
rapsuttaminen
» Suukottelu
» Toisen linnun
ruokkiminen
» Soidin
» Parittelu
Pään
työntäminen selkähöyheniä
vasten

Yleensä linnut nukkuvat tässä asennossa, ja
undulaatti (varsinkin koiras) saattaa samalla myös laulaa
hiljaisella äänellä. Toinen jalka on
myös yleensä vedetty höyhenten sekaan ja
silmät saattavat olla kiinni. Lintu voi ottaa myös
päivällä torkkuja, joten ei kannata
huolestua, jos tapaat linnun tässä asennossa
päivälläkin.
Jos lintu on tavattoman paljon tässä asennossa
päivän aikana, se voi olla merkki
sairaudesta
Yhdellä
jalalla istuminen


Tämä on linnun lepoasento ja merkki siitä,
että se on tyytyväinen ja rento. Yleensä
pään höyhenet ovat tällöin
hieman pörhöllään, silmät
saattavat olla ummessa ja lintu tekee narkuttelevaa
ääntä nokallaan. Yleensä yhden
linnun narskuttelu ääni vaikuttaa myös
muuhun parveen niin, että muut saattavat myös
levätä ja alkaa tehdä samaa
ääntä.
Pörhistäminen

Jos lintu on säikähtänyt jotain,
yleensä ensimmäinen merkki siitä,
että se on taas rauhoittunut on höyhenten pikainen
pörhistys. Undulaatti pörhistää
höyheniään myös sulkia hoitaessaan,
ja silloin kun sitä sumutetaan vedellä ja se nauttii
vesisumutuksesta, tällöin se yritää
höyheniä
pörhistämällä saada veden
ulottumaan kaikkiin höyheniinsä.
Höyheniään lintu
pörhistää myös silloin, kun se
lepää tai nukkuu.
Höyhenten
hoitaminen


Höyhenten hoitaminen on tärkeää
puuhaa linnuille ja se vie useamman tunnin linnun
päivästä. Undulaateilla on pyrstön
tyvessä rasvarauhanen, josta se ottaa rasvaa ja silottelee
sitä yksitellen jokaiseen höyheneen vetäen
niitä nokkansa läpi samalla puhdistaen niitä
mm. pölystä. Päänsä
undulaatti puhdistaa hieromalla sitä suoraa rasvarauhaseen.
Yleensä myös pariskunnat puhdistavat toistensa
pään höheniä parisuhteen
vahvistamiseksi.
Pään
rapsuttaminen


Rapsuttaessaan omaa päätään
undulaatti ojentaa jalkansa siiven ali, vie sen taakse ja sitten
rapsuttaa päätään.
Jos lintu ei yllä jalallaan tai tarjolla on oksa tai orsi
johon se saa paremmin raavittua kutiavaa
päätään, se hankaa
päätään siihen.
Siipien ojentaminen


Nostamalla siipiään undulaatti venyttelee
niitä. Undulaatti saattaa venyttää
myös toista siipeään aavamalla sen kokonaan
taakse päin, samalla se venyttää
myös saman siiven jalkaa taakse päin.
Nokan aukominen


Lintu haukottelee aukomalla nokkansa kerran pari oikein isosti auki.
Jos lintu aukoo vähän nokkaansa monta kertaa
peräkkäin se on peloissaan, mahdollisesti
säikähtänyt jotain. Pelokkaan undulaatin
koko olemus saattaa ikään kuin huojua samaan tahtiin
kuin se aukoo nokkaansa.
Nokan hierominen ortta
vasten
Undulaatti puhdistaa nokkaansa hieromalla sitä muutaman kerran
molemmilta puolilta ortta vasten. Lisäksi undulaatti irrottaa
samalla nokasta hilseilevää pintakerrosta noka
kuluessa tasaisesti.
Varpaiden pureminen
Naaraat saattavat purra toisten naaraiden varpaita ja koitaa nokkaista
toista tapellessaan keskenään. Yleensä melko
pian jompi
kumpi antaa periksi ja siirtyy muualle istumaan.
Myös poikaset purevat usein sisarustensa varpaita, mutta
tämä jotuu uskoakseni poikasten mielenkiinnosta ja
uteliaisuudesta. Sisaruksen varpaat ovat jännän
näköiset ja niistä saa nokalla kiinni,
lisäksi
niitä puremalla saa sisarukselta reaktion.
Uhkailu
Kun joku undulaateista tulee liian lähelle tai ruokakupille
yrittää ängetä joku muu lintu,
päästää undulaatti sointuvaa hieman
tykyttävää
räksättävää
ääntä,
pitää nokkaansa auki ikään kuin
valmiina
nokkaisemaan ja kohottaa itseään korkeammalle.
Yleensä lähelle tulija hieman vetäytyy,
mutta saattaa myös nokkaisuvaroituksesta huolimatta koittaa
päästä esim. ruokakupille, jolloin joko jo
ruokakupilla
olija väistyy tai ruokakupille pyrkivä saa
tyytyä
etsimään toisen ruokakipon.
Potkiminen
Jos taistelu esim. ruokakupilla olemisesta ei pääty
nokkimalla niin sitten toinen lintu saattaa laittaa oman jalkansa
toisen rinnan päälle ja näin
ikään kuin potkaista sitä. Yleensä
toinen osa puoli luovuuttaa ja vahvempi saa olla tai
pääsee ruokakupille. Joskus, mutta
mielestäni harvemmin, tappelu voi jatkua hetken niin
että molemmat "potkivat" toisiaan.
Varoitushuuto
Undulaatit varoittavat toisiaan korkealla ja kimeällä
äänellä, se on varmasti korkein
ääni,
mikä undulaateista lähtee. Varoitushuuto saa koko
parven
valppaaksi; ne hiljenevät ja tarkkailevat
ympäristöä. Tällaiseen saattaa
törmätä kotona ihan, vaikka huoneessa ei
liikkuisi
mikään, mutta undulaatti on kuitenkin huomannut
jotain
varoittamisen arvoista. Tämä on
tärkeä ominaisuus
etenkin luonnossa, jossa huudolla voi varoittaa koko parvea vaarasta.
Kutsuhuuto
Kutsuhuuto kuulostaa samalta kuin varoitushuuto. Jos undulaati eksyy
parvestaan, se kutsuu puolisoaan, joka vastaa sille samanlaisella
äänellä. Tätä vuoropuhelua
voi jatkua niin kauan, kunnes puolisot
löytävät taas toisensa tai eksynyt
löytää parven.
Toisen linnun
rapsuttaminen

Pariskunnat tai hyvät ystävykset (kaksi
koirasta, kaksi naarasta tai nuoret sisarukset) rapsuttavat toistensa
pään ja kaulan höyheniä
ystävyys-/parisiteiden
vahvistamiseksi. Rapsutettava osapuoli kääntelee
päätään sen mukaan, mistä
haluaa itseään rapsutettavan. Koska undulaatit
eivät pysty itse puhdistamaan omian pään
höyheniään, on tämä
tärkeää undulaateille myös
puhdistuksen kannalta.
Suukottelu
Pariskunnat vahvistavat suhteitaan myös suukottelua
muistuttavalla tavalla, jossa ne hieraisevat pikaisesti nokkiaan
vastakkain koiraan pitäessä samalla pientä
sirkutusääntä.
Toisen linnun ruokkiminen

Pariskunnissa koiras ruokkii naarasta soitimen ja pesinnän
yhteydessä. Olen nähnyt myös, että
kaksi koirasta ja samoin pienet vasta
pesästä lähteneet tai
pesässä olevat poikaset voivat ruokkia toisiaan.
Naaras oksentaa ruokaa vain ruokkiessaan poikasiaan.
Oksentaessaan koiras nyökyttää muutaman
kerran päätään ja lopulta ennen
oksennustaan se tekee nokallaan
maiskutusääntä, mikä johtuu
siitä, että kuvun ruokaa on tullut sen suuhun. Naaras
tietää, milloin koiras aikoo antaa sille ruokaa ja
menee pää kallellaan ikään kuin
odottavaan asentoon, kunnes koiras antaa ruuan sille.
Soidin

Undulaatin soitimeen kuuluu
rääkäisypainotteista laulua, nokan
koputusta, pyörähtelyjä naaraan
ympärillä ja ruuan oksentamista naaraan nokkaan.
Soidinta laulavan koiraan pupillit ovat supistuneet,
pään (erityisesti
otsan) höyhenet ovat pörhistyneet ja linnun
olemus on jäykkä. Koiras aloittaa soitimen
laulamalla, minkä jälkeen se naputtaa nokallaan joko
naaraan nokkaa aikoakseen ruokkia sitä tai jotain lelua,
kalteria tai ortta. Tämän jälkeen se saattaa
ruokkia naarasta, tekee kävely tai lento kierroksen palaten
naaraan luo. Jotkut pesimäintoiset etenkin
nuoret
koiraat saattavat laittaa jopa jalkaa väkisin naaraan
selkään, vaikka naaras ei ole suostunut paritteluun.
Naaras saattaa vastata kosiskeluun mm. sillä, että se
pörhistää pään
höyheniä, pupillit pienevät ja se saattaa
rääkäistä muutaman kerran. Se
näyttää miltein samalta kuin koiraan soidin,
mutta ei kestä kuin hetken, minkä jälkeen se
saattaa mennä paritteluasentoon. Samanlaista
käytöstä voi nähdä
pesimävireisillä naarailla. Naaras, joka ei ole
pesimävireessä tai kiinnostunut koiraasta, saattaa
nokkaista soitimella olevaa lähestyvää
koirasta.
Koiraat saattavat laulaa soidinta myös toisille koiraille ja
olen
nähnyt, että jopa omille poikasilleen, kun
nämä
ovat vasta tulleet pesästä ulos.
Parittelu


Koiraan soidinta seuraa parittelu, mikäli naaras on
pesimävireessä ja tarjolla on
pesäpönttö pesueen perustamista varten.
Parittelunhaluinen naaras asettuu hieman loivaan U-malliseen asentoon
nostaessaan pyrstöään
ylöspäin ja kohottaessaan
päätään taaksepäin. Koiras
nousee naaraan selkään ja pudottautuu
lähelle naaraan perää samalla
levittäen toisen siipensä naaraan ympärille
tukeakseen pysymistään paritteluasennossa. Parittelu
kestää muutaman sekunnin ja sen
aikana koiras yleensä laulaa naaralle ja saattaa koputella
nokallaan naaraan
nokkaan.
Lähde:
Helsingin
eläinlääketieteellinen tiedekunta
oppimateriaali 2 »
|
|