Vihreä ja sininen väri

Kaikki luonnonvaraiset undulaatit ovat vihreitä, joten sininen, kuten muutkin värit, on yksi mutaatio. Ensimmäinen sininen lintu syntyi Belgiassa Brysselissä vuonna 1878 [1]. 

Vihreä väri linnun höyheniin syntyy höyheniin erittyvän keltaisen ja melaniinin synnytävän sinisen värin yhteistuloksena. Fenotyypiltään (ulkoasultaan) sininen lintu syntyy, kun alleeli, joka tuottaa keltaisen värin sulkiin, on mutatioitunut niin, että värin tuotto on estynyt ja näkyviin tuleekin vain melaniin muodostama sininen väri.

Vihreä, eli keltaisen värin tuottava alleeli, on dominoiva suhteessa mutaatioon, jossa keltaista väriä ei muodostu, eli siniseen. Siniset linnut ovatkin aina homotsygootteja, sillä vain tällöin tämä resessiivinen mutaatio tulee esille. Vihreä lintu voi kantaa tätä mutaatiota perimässään piilevänä, jolloin se on ko. mutaation suhteen heterotsygootti. Jos vihreä lintu on homotsygootti keltaista väriä muodotavan alleelin suhteen, se ei kanna perimässään piilevänä "sinistä".

Sävyerot

Sinisen ja vihreän värin tummuserot johtuvat muista mutaatioista, joista yleisin on perusväriä tummentava tekijä, joka englannin kielessä tunnetaan dark factorina. Lisäksi tummuuteen vaikuttavat violetti, harmaa (väri saa tämän mutaation kautta myös hieman mattamaisen sävyn), slate sekä anthracite. 

Esimerkkejä periytymisestä

Seuraavassa tarkastellaan sinisen ja vihreän sekä tumman tekijän periytymistä. Vihreä on dominoiva suhteessa siniseen ja tummatekijä (dark factor) suhteessa alleeliin, joka ei tummenna perusväriä. Taulukossa keltaista väriä tuottava alleeli on merkitty S-kirjaimella ja mutaatiota, jossa keltaisen värin tuotto on estynyt, on merkitty pienellä s-kirjaimella.

Lähde:

[1] Didier Mervilde: Chronological list of mutations: http://didiermervilde.bestofbreeds.net/didier/chronolistbudgies.htm